Huoli masentaa ihmismielen, hyvä sana sen lohduttaa. (Sananlaskut 12:25)
Ahdistaa, turhauttaa, mieli maassa. Astun ikään kuin mustan pilven ympäröimänä bussiin. Vilkaisen vahingossa bussin etuosaan. Mitä näenkään? Siellä on suuri juliste, jossa on teksti: ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.” (Joh.14:1)
ja allekirjoituksena on ”Jeesus Kristus”. Teksti rohkaisee, tuo toivoa. Jaksan taas jatkaa eteenpäin. Siinä oli se hyvä sana tälle päivälle.
Viimevuosina muutamissa Suomen kaupungeissa on tuotu raamatuntekstejä julkisille paikoille. Olen kuullut/lukenut tapauksista, jolloin allapäin ollut kulkija, kuin myös vähän seesteisemmässäkin tilassa ollut ihminen on saanut rohkaisua näistä julkisilla paikoilla olleista raamatunteksteistä. Heitäkin on, jotka ovat selkeästi ilmaisseet, että heidän mielestään raamatuntekstit eivät kuulu katukuvaan. Vain häviävän pieni osa tekstien vaikutuksista ihmismielissä tulee tietooni, joten on varsin todennäköistä, että niitä on monia, joita Jeesuksen sanat ovat lohduttaneet. Näinollen uskalsin tekaista tuon ylläolevan tarinan kuvitteellisen henkilön bussimatkasta.
Minuakin nuo julkisilla paikoilla olleet raamatuntekstit ovat puhutelleet, rohkaisseet, ihmetyttäneet, sykähdyttäneet, laittaneet mietteliääksi, herättäneet kysymyksiä ja joskus ehkä vihastuttaneetkin. Ja näin ne toivottavasti tulevat kohdallani jatkossakin toimimaan, kuulunhan minäkin siihen suureen kohderyhmään, joille nuo tekstit on tarkoitettu.
Köpi